22.12.2011

En etsi valtaa loistoa

Joulu on ovella. Tämän jälkeen kirjoituksia saa odotella luultavasti Tapaninpäivän jälkeen.

Koskaan sitä ei tajua hankkia lahjoja ennen joulukuuta. Eilen hikoilin mukavasti Stockmannin ahtaissa tunnelmissa, mutta sain kuitenkin kunnialla lahjat ostettua. En erityisemmin muutenkaan viihdy noissa suurissa liikkeissä. Ahdistus meinaa silloin vallata mielen. Kävin ostosten yhteydessä myös Puhurin kokouksessa. Kartoitimme tulevan vuoden suunnitelmia ja tapahtumia joihin voisimme tarjoutua mukaan. Toimintamme on ollut lievässä kriisissä viimeiset puolivuotta, mutta optimistina uskon selviytymiseen.
Tosin optimismin pahin vihollinen on byrokratian suuret lonkerot. KELA-asiat ovat nimittäin erään hauskan byrokraattisen kömmähdyksen takia olleet sekaisin jo kohta 4kk. Rahaa kyllä tulee, mutta joskus niin ihmeellisissä erissä, että tulee suhteellisen niukasti välillä elettyä. En jaksa tuota asiaa enää puida sen kummemmin, mutta sanottakoon että tämä kömmähdys sattui KELA:n eikä minun puolelta. Eipä minunkaan ole juuri erityisemmin tarvinnut alkaa tuulimyllyjä vastaan taistelemaan ja aikaisemmat (ihan hyvät) kokemukset KELA:n suhteen alkavat pikkuhiljaa muodostua puhtaaksi vitutukseksi. Aina voin tietysti lohduttatua ajatuksella, että voisi tässä huonomminkin mennä.

Positiivista kuitenkin, että sain tässä päänsisäiset ongelmat ratkaistua kunnialla ja niistä on jo päästy suht. nopeasti yli. Pidän baareista taukoa ainakin joulun yli, mutta kenties jopa uudenvuoden yli. Edellisen kerran, kun pidin alkoholilakkoa, onnistuin olemaan juomatta tipan tippaa yli 8kk. Nyt kieltämättä houkuttelisi ajatus taas sellaiseen, mutta toisaalta taas ei. Ainakaan tulevat pitkät reissut Huutajien kanssa eivät varmaan olisi yhtä hauskoja ilman viinaa... Tai olisi, mutta ei sellaisessa miesjoukossa pysty olemaan selvinpäin.

Nyt ainakin nautin selväpäisyydestä jonkin aikaa. Perheen kesken ei tarvi stressiä harrastaa moisesta. Suosittelen kuuntelemaan tämän Pedro Hietasen ja Dave Lindholmin tulkitseman klassisen virren, jonka yhteystyössä aikoinaan loivat J. Sibelius ja Z. Topelius. Taitaa olla yksinkertaisuudessa ehkä kaunein versio mitä tästä joululaulusta olen kuullut. Hyvät joulut!